Tuhat ja yksi puutarhaunelmaa

Valkea maa

2011-12-06T14:40:00.000+02:00

Kaikille isille

2011-11-13T00:05:00.000+02:00

Tervetuloa talvi

2011-11-07T13:29:00.000+02:00

Vapaapäivänä on valmistauduttu talveen. Fiilistelin ja varustauduin lakeuden tuuliin toppatakilla ja pipolla, oli vähän liikaa, sen verran kovalla sykkeellä touhusin muutaman tunnin. Kanttasin istutusalueiden reunoja, kitkin rikkaruohoja ja tuskailin heinätursakkeiden kanssa, moottorisahaa olisi melkei tarvittu, tosi tiukkaan olivat itsensä saattaneet tyrnipensaiden juurille. Räystäiden tyhjennys on aloitettu, kompostorit kertaalleen osittain tyhjennetty, vesiallas on vielä tyhjentämättä ja onhan tuota muutakin mutta olkoot tälle syksyä. Lumi voi tulla. Saunottu on vielä pihasaunassa, edelleen lämpenee vajaassa tunnissa löylykelpoiseksi vaikka seinähirret alkaneet jo viilentyä. Mukava seurata mihin saakka vuotta tunnelmasauna palvelee.

Syystuulia

2011-09-22T16:24:00.000+03:00

Yläkuvat elosyyskuun vaihteesta. Kivimuurin tekele tällä hetkellä. Sataa sataa ropisee, laastin levitys ei etene;-)

Vapaa

2011-09-01T10:50:00.000+03:00

Istun keittiössä kahvikuppi kädessä ja katselen ulos. Linnut ovat kokoontuneet. Pihapuissa on kymmeniä lintuja, eivät pysy hetkeäkään paikoillaan, on vaikea erottaa lajeja. Erotan ainakin punarintoja, västäräkkejä, keltasirkkuja, talitiaisia ja peippoja. Tytär julisti alkuviikosta olevansa pölypeippo kun oli ensin vetänyt vyötärönsä ympärille pakkauskuplamuovista hameen:-) Kohta piha hiljenee, ja linnut lähtevät vapaina lentoon kohti parempaa ja lämpimämpää. Syksy on saapunut ja pihatyöt etenevät hiljalleen, en jaksaisi enää. Odottelen syyskuun lomaviikkoa, jospa virta siihen mennessä palaisi.

Akvaario

2011-08-27T20:40:00.000+03:00

Tänään oli varaston siivouspäivä. Mistä näitä tavaroita tulee... Kun jostain on maksanut sitä jemmaa pahan päivän varalle. Olisi ollut kovasti tarvetta rakennustavaroiden kierrätyskeskukselle, otin selvää lähimmästä paikasta, matkaa yli 100km. Oli liian kaukana. Kuomuperäkärry täyttyi ääriään myöten, osa tavaroista nousi vintille, osan koti piti luovasti ratkaista. Luovan kodin löysi pihatuvan valmispiipun palat, olkoot kukkien koti ensi kesänä. upposivat multaan. Tytärkin löysi luovuutensa, ja teki kaipaamansa akvaarion.

Kaunotar

2011-08-14T20:17:00.000+03:00

Ensi kertaa meidän pihalla tämä kaunotar. Samaan aikaan tämän kesän ensimmäinen suruvaippa liihotteli ohi ja muistutti surun sumusta joka pitkään kulki rinnallani, erityisesti menneen kevään ja kesän. Rakas ystäväni menehtyi sairauteensa kesälomallani, onneksi on puutarha jonne saan ikävääni purettua. Hautavihkoon valitsin valkoisia ruusuja, niitä tahdon vielä pihalleni muistoksi pitkästä ystävyydestä. Surusta huolimatta elämä on kaunis, niinkuin neitoperhokin.

Suoja

2011-08-14T20:02:00.001+03:00

Sauna on ollut juhannusaatosta käytössä. Kiukaan suojaukset näyttävät lopullisinä tällaisilta. Kaksinkertaiset lujalevyt, ilmaraot joka suuntaan, metalliholkit ilmarakoja varmistamassa ovat 3senttiset. Suojaetäisyys lauteisiin varmistettiin kivipaadella. Koska saunomme hirsisaunassa, osattiin huomioida hirren eläminen ja katon suojalevy asennettiin sellaisen välimatkan päähän seinän lujalevyistä että pieni painuminen ei aiheuta katastrofia;-) Oven sisäkarmit kuumenevat saunoessa jonkin verran mutta eivät ole tummuneet ollenkaan. Jos työskenneltäisiin uudellen Kontion Kaislan pohjapiirusten kanssa niin suurentaisin saunaa entisestään. Tässä muokatussa mallissamme levensimme kurkihirren molemmin puolin mallia +50cm (1m yhteensä), muistelen että lisälevennys ei olisi ollut enää mahdollista, mutta sitten varmaan pituuteen olisin ottanut lisää, ei olisi niin senttipeliä noiden saunan suojaetäisyyksien kanssa.
Sauna lämpenee noin kolmessa vartissa ja siinä vaiheessa kun pitäisi veden kanssa läträtä niin vesisäiliön vesikin on ehtinyt lämmetä. Saunomisen alussa saa vesisäiliön vedestä raikkaat herätyssuihkut.

Kerrankin ajoissa

2011-08-11T19:33:00.000+03:00

Sattui vapaapäivä hyvälle päivälle, ensimmäistä kertaa syksyn kukat hankittu ajoissa.

Kellarimuuri

2011-08-09T22:41:00.000+03:00

Sovellan kellarin muurintekoa ihan omalla kaavalla, intuitiokaavalla. Onneksi naapurista löytyi suomentaja muusisäkille joka jäi muurarilta, se on kuulemma muurauslaastia. Mukavat nelisensataa kiloa jäljellä. Säkki rumentaa maiseman, eikä inahdakaan paikaltaan ennenkuin on reilusti vähentynyt. Yli kolmesataa kiloa pitäisi käyttää että jaksetaan kantaa latoon loput muusit talveksi. Jotta joskus päästään heittämään hyvästit säkille oli urakka aloitettava. Kehittelin kaavan jossa kellarin reunustalle keräsin ensin isoja kiviä ulkoreunaan, niiden taakse sekamelska pikkukiviä, sepeliä ja laastia, väliin pari rautaputkea ja toiselle reunalle taas hiukan isompia kiviä. Laasti on sen verran työlästä käsitellä että poraan kiinnitetty laastivispilä tahtoo pyörityskierroksien jälkeen löystyä niin paljon että irtoaa. Hiukka hidastaa tekemistä kun jokaisen ämpärin sekoittamiseksi täytyy kiristellä vispilää useamman kerran. Mutta kun millään en haluaisi investoida tälle syksylle enempää, niin sinnittelen ja selviän.

Illan valossa

2011-08-09T22:27:00.001+03:00

Tauteja ja sitkaita

2011-08-05T20:46:00.000+03:00

Tähän kesään mennessä pihan asukeista vain marjapensaat ja omppupuut ovat saaneet tuta höttiäisten armeijan. Kuluvana kesänä tosi moni höttis on tehnyt pesänsä tontille. Isotöyhtöangervoja on istutettu neljä, yhdessä niistä viime kesänä muutamat lehdet jotenkin näivettyi ja mustui, mutta en löytänyt yhtään ahdistavaa elukkaa niistä. Tänä vuonna pensaista nousi vain yksi, muut kupsahti, tuollain vaan, hyvästejä eivät viime kesänä jättäneet, mistä sen nyt tietää mikä niillä mätti. Kaiken piti olla meidän välillä ihan ok. Eilen huomasin että alapellon koivuangervotkin ovat jotenkin oudot, toinen pensaista melkein kuollut, kuivat lehdet ja ihme seittihöttöä pitkin pensasta. Toisessakin pensaassa vähän alkua. Guuggeli on ihme keksintö, kirvojen lisäksi kasveja vissiin vaivaa punkki tai joku semmonen, ne tekee kuulemma seittiä. Mäntysuopaa, toluu ei mitään löytynyt kaapista, menee ensi viikolle ennenkuin pääsen käsiksi höttiäisiin. Onkohan mun pihassa jäljellä kohta enää mitään... Millaisiin ansoihin ne höttiäiset menisi, jos yön värkkäilis pikku kuoppia niille...
Tää toinen ei oo höttiäinen mutta höttiäiseen verrattava, ahdistusmäärältään siis. Peltokorte ei oo ikänä tullut aiemmin pihalle, en ole edes tiennyt sellaisesta mitään, ennenkuin tänä kesänä. Pihatuvan ympärillä, rajaojaa reunustaa pihlajat ja mökinangervot ja peltokortteet. Jostain ojan penkereeltä levisivät. Niillä on ihan tautiset juuret, vaikka puolen metrin (melkein) syvyydeltä kaivat juuret pois, niin se ei kortetta paljoa hetkauta, iskee vastaiskun ja päättää nousta oikein voimalla. Kun löytäis jonkun maanpeitekasvin joka päihittäis kortteen niin ostaisin syksyllä alemyynnistä tuon ojanvarren täyteen niitä.

Kantapään kautta

2011-08-05T20:24:00.000+03:00

Ettei kesä olisi mennyt pelkässä mullan levityksessä ja rikkaruohoissa niin piti uurastaa vähän rakenteiden kanssa. Ikkunan vuorilaudat asennettiin joskus syksyllä, rakennustapaohjeessa mainittiin smyygilistojen käyttö tarvittaessa, ohjeisiin oli liitetty käsin piirretyt ohjekuvat. Sen mukaan muka tehtiin, mutta ei sitten tehtykään.
Keväällä ihmeteltiin miten ylä- ja reunasmyygilistojen väliin on syntynyt rako, painunut hirsi oli jossain kohtaa tehnyt tepposet. Ajateltiin että olkoot kesän katsotaan joskus myöhemmin. Sitten tulivat kimalaiset, yksi toisensa jälkeen löysivät mukavan pesän jostain sieltä syvältä, sinne niitä meni, surina vaan kuului. Hankittiin ampiaissuihketta ja kolmen päivän ajan suihkuteltiin. Lopulta pystyttiin irrotamaan listat ja tarkistamaan missä meni pieleen. Smyygilistat oli asennettu koko leveydeltään parin sentin matkalta ikkunakarmin päälle, ja kun hirsi sanoo rätätätä niin se alkaa vääntämään listaa joka ei elä sen kanssa samaa elämää. Kantapään kautta taas opittiin raksamiehen tavoille. Smyygi poistettiin ja sen leveydestä otettiin muutama sentti pois ja asennettiin uudelleen, nyt ikkunan yläosaan karmin eteen. Ja kesä voi jatkua., vaikka viilenee, ohitan olankohtautuksella ja odottelen uutta lämpöaaltoa. Kohta se tulee.

Kotilyhty

2011-08-05T20:06:00.000+03:00

Syksyn hämärtyville illoille tehtiin lyhdylle koti.

Arska Aurinko

2011-07-31T17:03:00.000+03:00

Kun tuota hommaa on kesäisin ihan kohtuudella, eikä oikein ole tahtonut selvitä ilman stressiäkään niistä. Aikaa saisi enemmän jäädä lasten kanssa touhuiluunkin. Miksihän perustelen... se on nyt siinä ja sillä selvä;-)
Että Arska tietäisi rajansa, valmisteltiin hiukan tuloa. Lyhyen lyhyeksi leikattuja käytäviä ja vihreää piuhaa, muutama tunti meni, lapsillekin löytyi sopivaa apuhommaa. Siinä se nyt on touhunnut alapihalla eilisestä ja näyttää oppineen pihan tavoille. Ja stressikin helpotti heti. Eilen käytiin isolla porukalla uimassa, koko ilta saunoen, syöden ja fiilistellen, kiitos naapurit seurasta. Aamulla vielä rullaluistelulenkki pojan kanssa, taukoa vaivaiset 9 vuotta ja hyvin meni. Suosittelen, näin alkutekijöiksi alapihan noin 2 000 neliötä, katsotaan lisätäänkö ensi kesänä yläpihaltakin nurmea Arskan syötäväksi.

Loman loppukiri

2011-07-31T16:45:00.000+03:00

Rytökeskittymää on nyt katseltu kesästä 2005, ehkä olisi jo aika tehdä jotain, ja mikäs sen sopivampi aika touhuta kuin loman viimeiset päivät. Onpahan ainakin energiaa. Tosin, penkillä päiväkahvijätskejä syödessä, tuumasin että pitäisikö sittenkin vaihtaa sembrapensaiden paikkaa ja tehdä tilalle nuotio/muurikkapaikka. Mutta kun en keksinyt sembroille hyvää paikkaa, olkoot nyt sitten toistaiseksi tuossa. Vesiputki pitäisi vielä jotenkin maisemoida. Hmm...

Veden solinaa

2011-07-31T16:35:00.000+03:00

Voi ihanuutta että sain hankittua veden tähän puutarhaan;-) Vaikkakin pienen mutta silti, niin mukava solina kuuluu pihatöitä tehdessä. Maahan upotetun vadin halkaisija on reilu 50 cm ja tilavuus 65l. Pumpun teho on 750l/h, ja suihkun korkeus on maksimissaan 40cm. Semmoinen sääntö on olemassa että vesiastian halkaisijan olisi hyvä olla tuplasti suihkun korkeuden verran ja se näyttää olevan hyvä ohje. Säädin vedentuloaukon puoleen väliin ja nyt suihkuava vesi laskeutuu kohtuudella astiaan, mutta ripsii vähän yli. Vettä saan näköjään silloin tällöin sen takia vähän lisätä. Kunhan nuo horsmat tuossa ympärillä vähän tuuheutuvat, ehkä ensi kesänä näyttää jo aika mukavalta;-)

2011-07-26T17:59:00.001+03:00

Säilytyslaatikko tehtiin alunperin lasten pihaleluille, aika sujuvasti nappasin sen omaan käyttöön suodatinkankaille ja muille pikkuhässäköille. Puumaja on kärsinyt inflaation tänä kesänä, viime kesän ongelma oli kimalaisten pesä oviaukon vieressä paikassa jota ei päästy tuhoamaan. Jotenkin se jäi lapsilla päälle, ovat unohtaneet hyvän leikkipaikan ja rimpuilutelineet.

Maakellarin kiveys

2011-07-26T17:49:00.000+03:00

Tyhjennys alkakoon. Muurarilta jäi talvella laastijauhetta vai mikä sen nimi nyt olikaan, kokeilen toimisiko se kellarin kivien sitomisessa. Kellarin oikeaan puoleen käytettiin s100 jauhetta useampi pussi ja siitä tehtiin maakosteaa betonia. Poran terän tilalle vaihdoin vispilän (ostin rautakaupasta), ja laastiämpäriin pohjalle hermokerros vettä, siihen päälle jauhetta ja vispilällä sekaisin.
Kellari edustan kiveys epäonnistui eka kerralla, jauhotin tuolla s100 jauheella kivien välit ja kastelin kastelukannulla päältä. Jauhe ei sitten kovettunut kuin pinnaltaan parin millin vahvuiseksi ja betonikerros on päältä nyt lähtenyt parin vuoden kuluessa. Viime vuonna edustan oikean puolen "lattian" tein uudelleen ja vähän oikeaoppisemmin, vasen puoli hoitukoon nyt.
Kellari on ihan kamalan tursakkeen näköinen, huh huh. Tarkoitus olisi tehdä n. metrin korkuinen ja puolentoista metrin levyinen kiviaita joka tukee multakerrosta. Lisäksi kellarin edustanreunoille ylhäälle asti kivikuorrutuskaistale, saa nähdä miten se onnistuu. Harjateräksen sen vaatii kumminkin kivien ja laastin kaveriksi.

Maakellarin juurella on alppiruusuja jotka päällisin puolin selvisivät talvesta, mutta kukkineet eivät ollenkaan. Edeltävänä vuonna oli kyllä kukka-aiheet tulleet mutta ne eivät auenneet yhdessäkään pensaassa. Aika monta syytä voisi olla liian kuiva, tai liian pimeä. Tai talvi sitten kumminkin vei, mutta sitten se vei jo toisen kukinnan peräkkäin koska viime vuonnakaan ei kukkinut.Ympäristöpalvelulta tuli keväällä maa-aines purkit näytteenottoa varten valmiiksi, nappasin näytteen purkkiin. Toisen purkin otin marjamaalta herukkapensaiden juurelta, saavat nyt tutkia mikä mättää. Selviänkö ilman taimien vaihtoa. En jaksa enää saikata ja roikkua netissä etsimässä syitä, viime kesänä meni päivätolkulla aikaa kun yritin tihrustella kuvia ja vertailla oireita.

Asuntomessut

2011-07-25T21:28:00.000+03:00

Oh dear, kipaisin päiväseltään junalla asuntomessuilla. Huokailututti ja välistä melkein itketytti, oli siellä muutamissa kodeissa niin mielettömän ihana tunnelma että oksat pois. Ihanat vesinäkymät, kiviaidat, tunnelmalliset terassit, istutukset. Muuttamatta täältä kodistani mihinkään, voisin hakea samaa tunnelmaa, kipaisemalla tuolla muutaman kilometrin päässä merenrannalla. Nappaisin pari hyvää merinäköalakuvaa, suurentamalla ne ikkunan kokoiseksi ja teippaamalla olohuoneen ikkunoihin, johan tulisi vesifiilistä, feikkiä, mutta silti;-)

Kuustoist euroo

2011-07-24T21:03:00.000+03:00

Tästä se lähtee, suihkusysteemit, ämpäri on upotettu, kivipolku aluillaan, kasvejakin jo. Hyvässä vauhdissa vesiparatiisi. Totutellaan nyt ensin tyhjään ämpäriin. Katotaan sitten sitä rekvisiittaa.

Toisen kanssa synkkaa

2011-07-24T20:53:00.001+03:00

Kaikkien kanssa ei vaan synkkaa

2011-07-24T20:08:00.000+03:00

Joka vuosi jotain kiusaa, viisi vuotta on herukat ja karviaiset tuhottu, niin että tänä kesänä olevat kaksi melalahtea ovat ensimmäistä kokonaista kesäänsä meillä. Joku höttö on iskenyt näihinkin ja minä luovutan, vaikka vaihdan paikkaa, taimia, maata ja kärsivällisyyskerrointa niin aina se iskee jossain vaiheessa kesää. Tähän saakka on kärsitty pääosin karviaispistiäisestä, tänä vuonna se on jotain muuta osa lehdistä ruskettuu, osa marjoista näivettyy. Ja ketut, että tympäsee. Yhtenä vuonna lähetin kuvat kasperi.netin kautta arvioitavaksi, ja sain vastauksetkin, mutta taas uudet oireet.
Omenapuista on lähetetty mananmaille näiden seitsemän vuoden aikana 2, nyt pirjassa näyttää olevan sama tauti kuin melalahdessakin, lehdet alkaa ruskettumaan liian aikaisin. Vielä yksi viikko lomaa ja saman verran aikaa selvitellä mikä niitä vaivaa, eikö ne tykkää olla meillä...
Ensimmäistä kertaa kesäpikkusydän voi huonosti, kai nuo on kirvoja jotka villinneet perennat, mutta eivät ole onneksi tarttuneet vieressä oleviin tornionlaakson ruusuihin eikä hopeatäpläpeippiinkään.
Pikkusydämen kanssa samannäköisesti voi aivan eri puolella pihaa oleva komeamaksaruoho ja vieressään oleva muutama akileijan taimi. Hermostuksissani lapion kottikärryyn taimet ja kaadoin pihan perälle metsän rajaan. Varret oli täynnä kirvoja ja jotain ihmeseittiä varren ympärillä. yäk yäk yäk

Kärpästen valtakunta

2011-07-19T21:52:00.001+03:00

Tänään, niinkuin joka päivä tänä kesänä, on ollut tarjolla kärpästä eri muodoissaan. On kielenpäällä haudutettuna, ruokatorvessa mukavasti hapotettuna, korvakäytävässä paineistettuna. Kuka lähetti kärpäset? Ei niitä ole kertaakaan aikaisempina kesinä ole ollut tällaista määrää, määrä on ylimitoitettu, kiitos. Toivon viestin saavuttavan ne luonnonvoimien alullepanijat jotka kärpäsistä vastaavat.
Pihalla työskentely on melkoista hippatanssia. Olisin antanut muuten periksi jo ajat sitten, mutta kun naapurissa on kovempi tekemisen meininki, ne ei anna periksi kärpäsille eikä hyttysille. Kun näen pellon takaa lapion lentävät vielä iltakymmeneltä, ei auta kun mennä perässä omiin touhuihin. Mutta minä piipahdan, juoksen kärpäsiä puoli tuntia karkuun lapio kädessä ja kanttaan penkkejä. Kottikärryn sisällötkin kuskaan juosten pellonrajalle "avokompostiin". Naapureilla on ihmeellinen voima, tulee semmonen tsemppimieli. Hyvä niin. Tämä ei siis ollut pahalla, vaan pelkästään hyvällä, meillä on ihanat naapurit.
Eilen ja tänään olen venynyt kärpäsille ja pitänyt suuni tiukasti kiinni pihalla, on siinä sekin hyvä puoli ettei tule ylimääräisiä riemastuttua muulle perheelle. Mullat saatiin levitettyä traktorikuskin avulla, nyt on harattu, harattu, harattu ja asennettu nurmenrajauskivet sekä aloitettu kellarin vasemman puolen tyhjennys perennoista. Syyskuulla pitäisi olla kasveista putsattu niin voin jatkaa kellarin reunan kivimuurin tekemistä. Onneksi saan pihatuvan eteen uudelle istutusalueelle siirrettyä osan sujuvasti.
Huomenna on vapaapäivä, näitä pitää olla, ennenkuin loma loppuu.

Tuntien tärryytys

2011-07-17T21:09:00.002+03:00

Olihan viikonloppu, sitä on itsensä äärirajoille ajanut monessa suhteessa. Lauantaina pidimme ansaitun vapaapäivän pihatöistä ja istuimme kesäteatterissa ulkosalla vesisateessa. Sadetakit päällä ja muovipussit jalkojen suojana, oli kivaa mutta kyseli väliajalla motivaatiota. Onneksi meidät kaikki 25 katsojaa käytiin esityksen lopussa henkilökohtaisesti kättelemässä, kun oltiin niin sinnejä:)
Jottei totuus unohtuisi niin sunnuntaiaamuna jatkettiin, lapset uhkailtiin heti aamupalalla että tämä on sitten teidän näytön päivä, joka ikinen kivi ja turvake joka jyrsimen terien alta paljastuu pitää noukkia ylös. Uhkailu oli niin tehokas että jaksoivat ehkä puoli tuntia, sitten he molemmat häipyivät hiljaa takavasemmalle, ihankuin en olisi huomannut, olin vaan itsekin kyykkimisestä soosina etten jaksanut ulvoa perään. Urakan ollessa lopuillaan hain ipanat uuteen haasteeseen, saivat pestä sen tärymasinan. Pesivät, mutta pesivät paljon muutakin, lopulta koko porukka märkänä ja pienin meistä ilman rihman kiertämää seisoi pesuletku autuaana käsissään isojen kivien päällä, suihkutteli vettä kohti taivasta ja otti sen kaiken putoavan vastaan ilolla. Voi sitä ihmislasten riemua.
Onkohan kaikilla muillakin pihaihmisillä finanssikriisi keskellä parasta kesää. Minulla se näyttää olevan krooninen joka heinäkuu toistuva. Touko-kesäkuussa sitä silmät kiiluen kulkee puutarhamyymälöissä ostaa sitä sun tätä tarpeellista, niin että heinäkuussa on budjetti käytetty. Loppukesä pitää kuolavaluen kiertää kaikki pihapaheiden pesät, ei latin latia voi enää mennä. Ehkä sitten syyskuussa kun pilkkahinnalla myyvät voin harha-askeleita ottaa... ainakin valkotäpläimikkää ja mansikkamuovia. Tässä sitä mitataan ihmisen heikkoa luonnetta... tai vahvaa...miten sen nyt ottaa.

Ideat muuttuvat

2011-07-14T23:39:00.001+03:00

Ensin oli mahtavaa kun sain puukehikot yrttimaalle. Yhtäkkiä se näyttikin aivan orvolta ja rähjäiseltä pottumaan päässä, ympärillään heinittynyt kahdenkymmenen eri rikkaruoholajikkeen outo pläntti. Sitten hokasin että, kun tontilta löytyy vielä jäämiä hiekkakasasta, sepelikasasta ja takan muuraustiilistä, teenkin kehikon ympärille siistin laattapolun ja hankin muutamia laattoja. Sen jälkeen elämä jotenkin vei ja huomasin että ideaa täytyi hiukan jalostaa ja että kaikki tiiletkin olisi hyvä käyttää. Maalla täytyy eletyn elämän näkyä, liika siloisuus ei ole uskottavaa. Tänään valmistui sekamelska, mutta jäi kesken kun pitää vielä kumminkin vähän laajentaa. Rautakaupasta vielä ihan muutama laatta niin yrttimaan ympäristö on valmis.
Kuplamuoveja puukehikon sisällä ei tarvitse nyt niin tarkkaan katsoa, oli vähän hassu idea, silloin tuntui ihan loogiselta;-)

Mökki on maalattu, melkein

2011-07-14T23:08:00.002+03:00

Mökki on lopulta saatu pääosin maalattua. Seinät on käsitelty ensin värittömällä vesiliukoisella pohjusteella ja sen jälkeen porolla sävytetyllä valtilla yhteen kertaan. Oletan että väri tummenee kun ensi kesänä käsitellään toiseen kertaan. Terassin kattolautoja on vielä käsittelemättä, samoin räystäslautoja, onneksi maali loppui niin voi keskittyä muihinkin tekemisiin taas. Tänään on patesavantteja ollut kaksin kappalein töissä. Keskellä ajorataa ollut sepelikasa, siirrätettiin terassin eteen. Kun terassilaudat ja runkopuutkin on loppu niin laajennus menee varmaan ensi kesälle, saa tuota talouspuoltakin talven ajan vähän säästettyä. Rajaus tehtiin lopulta 60cm rajauskivillä joita löytyi eräältä, aarteita täynnä, olevalta pihalta. Ne on muuten maksamatta. Huomenna täytyy hoitaa:) Ylimmän kuvan hyttyssavun koti on Kalajoelta Iso-Pahkalan pajasta.

Toukokuun lopulla.

Heinäkuun helteellä

2011-07-10T20:06:00.002+03:00

Sikkolan kuulasmarja kirsikkapuu, piianangervo, töyhtöangervo, peurankello

kuunliljoja, loistojasmike "tähtisilmä"

Taustalla vasemmalla joku piisku, kultapallo, keskellä palavarakkaus, raunioyrtti, pikkunauhus, matalat rönsyansikka, poimulehti

palavarakkaus, raunioyrtti

punakoivuja

pilvikirsikka, norjanangervo, tyrni

mutaatio-orvokki

maksaruoho, akileija

Paluumatkalla

2011-07-10T19:51:00.001+03:00

Paluumatkalla viikonloppureissusta, pitkän kaavan kautta.

Äiti ja lapsi

2011-07-03T22:00:00.000+03:00

Paloja perjantailta

2011-07-01T19:59:00.003+03:00


päivänlilja, lehtosinilatva

ruskolilja, päivänlilja

palavarakkaus, pikkunauhus

pihakäenkaali, asteri

pikkunauhus (ainakin oletan)

kullero

peurankello, taustalla töyhtöangervo

kuunlilja, peurankello, töyhtöengervo

siveltimellä poroa

Hetkiä torstain

2011-06-30T21:15:00.000+03:00

Aamulla klo 8

Lehmät laitumella

Paikalla on suurikin väli, ruskoliljat täydessä terässä. Naapuripenkissä vasta nupuillaan.

Saunahetkien suojaksi päästettiin lehmät laitumelle, kiitos Sirpalle talkooavusta. Olemme hetken kaupungin laitamilla. Illan saunahetki vietettiin kymmenien tuhansien ihmisten vieressä, mutta kumminkin omassa rauhassa, laitumella olevien lehmien suojassa. Iltapala katettiin pihatuvan terassille. Lapset nautiskelivat riippumaton heijauksesta. Lopulta tulivat itikat ja tunnelmallinen ilta ulkona päättyi.

Illalla klo 19

Lähimaisemia

2011-06-29T22:10:00.000+03:00

Klo 6.00

Klo 12

Klo 20

Juhannuskukat

2011-06-25T20:30:00.001+03:00

Ruskoliljalla keihäsmittari

Peurankello

Jussisaunan höyryssä

2011-06-24T20:17:00.000+03:00

2011-06-23T21:16:00.000+03:00


Ruskolilja, purppurakeijunkukka, mirrinminttu

Siperiankurjenmiekka

Marttaruusu, saatu kauan sitten


Keltakurjenmiekka, päivälilja, lupiini, ruskolilja

Maisema, joka muuttuu viikon päästä hetkeksi.

Odotus

2011-06-23T21:05:00.001+03:00

Vastustaa ja on hyvin, molempia, en tiedä kumpi vahvempi, huomenna ehkä tiedän. Kiukaan taustaseinät ja katto saatiin suojattua. Niin, kattokin, kiukaan päältä suojaetäisyys 1200mm oli kyllä olemassa. Hirret liikkuvat ja eristetyn horminosuuden etäisyys katosta vaihtelee hirsien elämisen myötä, joten suojattiin kattokin varalta, nyt kelpaa. Tänään esilämmitin kiukaan ilman kiviä, veto oli mahtava, käryjen vuoksi piti ovet pitää auki. Sen verran vastusti kuitenkin että kiukaan vesisäiliö vuotaa, tip tip tip, pieni puro lattialla. Vesisäiliön sisäpuolella hananliitoskohdassa on kyllä tiivisteet, mutta aika vaikea kiristää ruuveja äärimmilleen, on niin kapea kiristysväli. Pitää vielä Juhannusaattona yrittää, tai laittaa silikonia, kestääköhän silikoni kiehuvaa vettä...

Sateen kastelemat

2011-06-20T18:00:00.002+03:00


Hopeahärkki, sammalleimu, kangasajuruoho


Isabellansyreeni "holger"

Etualalla idänvirpiangervoa, töyhtöangervoa taaempana, oikealla oleva kirsikkapuu Sikkolan kuulasmarja, sen juurella piianangervo. Taustan punaiset puut ovat punakoivuja.

Saunamutka

2011-06-13T18:42:00.000+03:00

Mutka. Ahdistava. Saunan piti olla kohta löylyvalmis, lauteiden asennus tänään ja ylemmät kiukaan suojaseinät illalla. Tajusin viikonloppuna että hormin eristetty osuus saunassa ei olekaan riittävä. Kastor vaatii min. 40cm eristettyä osuutta sisäkaton alapuolelle, ei ihan täyty, ovat hirret laskeutuneet. Eipä tullut mieleen aikoinaan, että tuohonkin olisi pitänyt varata laskeutumisvaraa. Yritetään saada palotarkastaja käymään, katsotaan mitä on mieltä. Aina pitää varautua pahimpaan, niin ei pety liian raskaasti ja on realiteetit hanskassa. Varauduttu mielessä, joko joudutaan purkamaan ylhäältä moduli kerrallaan koko piippu alkutekijöihin (tai tunkkaamaan jotenkin väliaikaisesti), niin että saadaan eristetty ja eristämätön osa erilleen toisistaan. Eristämätöntä pitää sahata pätkä pois (hankala homma saada tasaista jälkeä rautasahalla...) ja hankkia eristettyä modulipiippua lyhyin pätkä mitä markkinoilta löytyy (muistaakseni 25cm). Toinen vaihtoehto meinasi olla vaihtaa eristämätön piipun pätkä eristetyksi kokonaan, se vaan ei mahtuisi kiukaan tuloaukkoon leveydeltään, eli vaihtokakkosta ei olekaan. Vaihtoehto kolmonen on poistaa eristetty piippu, ostaa tilalle puolieristetyn piipun aloituspätkä ja ehkä seuraavakin, lisäksi ostaa eristettyä piippua ja sotkea ne jotenkin sekaisin. Vaihtoehto neljä on laittaa silmät kiinni ja saunoa. Tätä suosittelee moni, mietin kuulemma liikaa. Jos on aikuisuudessaan vuosikausia herännyt öisin uneen jossa pelastaa palavasta talosta valokuviaan, ei voi miettiä liikaa. En päästä niin pitkälle. Ei voi saunoa ellei ole kiukaan taustalevyt ylös asti asennettu. Ongelma numero kaksi oli että eristämätön piippu vaatii aika isot suojaetäisyydet lauteisiin ja saunojiin, nyt ne on 50cm, lyhenisi kun hankkisi teräsverkon piipun ympärille ja latoisi täyteen kiviä, suojaetäisyys pienenisi. Mutta mitään noista ei voi tehdä kun ei tiedä pitääkö purkaa piippua, kattoa, seinää vai moraalia. Ei huvita tehdä moneen kertaan, pakko hakea hyväksyntä palotarkastajalta, mennään sen mukaan.
Uudet lauteet ovat ihanat, otan tuutin, kahvin ja menen lauteille. Pitäisiköhän ne sittenkin joskus maalata tummiksi.

2011-06-11T22:41:00.000+03:00

Sauna

2011-06-09T21:37:00.001+03:00

Saunalla pistäytyi lvi-miehet asentamassa räppänät. "Älä koskaan googleta" on ohjeeni rakentajille. Menin ja googletin "hirsisauna ilmanvaihto", on monenlaisia mietteitä ihmisillä, valittiin nyt sitten perinteiset paikat räppänöille. Neuvoista päätellen olisi ollut monta muutakin oikeaa tapaa toimia... Sähkömieskin kävi, viimeistä kertaa, saatiin saunaan valot, terassille kattovalo, antenni ja koteloitua sähkökaapille johtavat kaapelit. Huomenna soitan laudetoimittajalle, josko tuosta naapurista kävisivät asentamassa lauteet ja kiukaan taustalevyt, niin päästäisiin jussisaunaan.
Kannattaa olla lomalla niin hommat etenee. Ulkohirsien pintäkäsittelykin eteni, lapset alkoivat klo 17 lastenohjelmia katsomaan, annoin itselleni aikaa kuuteen heilutella pensseliä pohjustusaineen kanssa. Kun on aikaraja alkaa tapahtua, tosin ylittyi puolella tunnilla mutta vajaa puolet käsitelty, onneksi on ikkunoita ja ovia jotka pienentää alaa.

Riippumatossa

2011-06-09T21:26:00.000+03:00

Höyry päällä

2011-06-05T23:21:00.000+03:00

Saunalta puuttuu edelleen ranta. Kihelmöisi hankkia 5 kuution allas, mutta onneksi sain juuri napattua tunteesta ja siirrettyä järjen tilalle. Ei tänä kesänä ainakaan, on näitä kuluja muutenkin.

Kuluneella viikolla on mennyt tunteja sääskien seassa, rikkaruohot alkavat olla jo käsitelty penkeistä, pienet alueet katoin kuorikatteella ilman sanomalehtiä tai pahveja. Testing, testing.

Aurinkopenkin pikkunauhus on jo melkein rikkaruoho, miten löytyikään noi hyvä paikka lisääntyä, pikkutaimia ihan hirveästi, oli lapiolle töitä ja jäikin vielä. Aamuiselta puutarhareissulta kulkeutui matkassa piianangervoa, idänunikkoa ja verihanhikkia, jälkimmäiset ovat kuulemma tyttären omia. Mieluusti nimeän hänelle, hoitotoimet kanssa:-)

Viime viikkoina, aina sunnuntaisin on lähitiellä körryytellyt linja-autoja peräkanaa ihan urakalla, ja tämä tie ei ole reittiliikennetie, hyvä että mahtuvat ajamaan. On pitänyt jo ihan mielikuvaharjoitella kättelemistä, niinkuin linnanjuhlissa. Mutta ei ole näyttänyt olevan tämä puutarha kiertoajelujen ohjelmassa,

ovat ajaneet ohi ja pysäköineet lähipellolle, kohta on kantautunut sanaa ja veisuuta. Lähitienoo muuttuu, on muuttunut jo reilun kuukauden, viikko viikolta, päivä päivältä. Saadaan vilskettä ja elämän ääniä, tervetuloa lakeuden maisemiin. Kyllä tähän kylään mahtuu isompikin porukka hetkeksi.

Näkösuojaa

2011-05-31T22:27:00.001+03:00

Muutimme tänne marraskuussa 2004. Kauan sitten, kesällä 2005, päätin että istutan ensin rajaojan pensaat, niiden kasvu mittaansa ottaa eniten aikaa. Nyt lännenheisiangervon latvat hipovat naisen päätä, ja norjanangervot ovat tuuheat ja reilun metriset. Kolmesta istutetusta pilvikirsikasta yksi piti uusia, ja kun en siihen viimeiseen istutettuun jaksanut kiinnittää huomiota muutamaan vuoteen, vasta viime kesänä huomasin että kasvoikin pituutensa leveyteen, jotenkin kummasti vääntynyt vaakatasoon. Nyt on sitten pilvikirsikan suoristajat olleet töissä syksystä saakka, läpi pitkän pakkastalven. Kyllä minä vielä vaakakasvun selätän.

Tyrnejä istutettiin kuusi, 2+4, tuo 2 menetti kaverinsa joten heitä on 1+4. Tuo 1 jota en koskaan muista kumpi se nyt oli, plussa vai nuoli ympyrässä, mies vai nainen, hede- vai emipensas. Kumminkin se 1 on kaikkein pienin pensas, ehkä 50 cm, mutta nytkin täynnänsä ruskeita niitä jotain jonka nimeä en sitäkään muista. Epätoivoista, joku muistisääntö pitäisi löytää noihin pensaan sukupuoliin. Ja marjojakin tullut joka vuosi jonkun verran, hilloketta teen. Piikit on tympeät, jossain lehdessä kerran luki että fiksut katkoo leikkureilla ne piikit, eivätpä häiritse. Eläkkeellä voisin ehtiä kokeilla. Parina viime vuotena on tavoitteena ollut putsata kahden pensaan aluset, piikkien takia ei niin kiva homma. Kuvassa lähimmäisen pensaan olen jättänyt viimeiseksi, on mahtava heinäturri että parempi jättää lomalle tehtäväksi ja varata jäätelöä palkinnoksi putsauksesta. Pihalle tehtiin pihasuunnitelma valmiiksi silloin kun vielä rakennettiin, kyllä osasi Renne valita sopivat pensaat, viihtyvät. Sen verran pitää uskoa ammattilaiseen että tekee ainakin alun suunnitelman pohjalta. Vuosien ja kokeiluhalun myötä on ollut mukava laajentaa hortonomikokeiluja myös muualle pihalle ja saada niitä oivalluksia itsekin.

Olohuoneen edustan penkki tehtiin myös ensimmäisenä kesänä, ainoa alkuperäinen kasvi on sammalleimu. Kahteen muuhun lohkoon oli suunniteltu verikurjenpolvea ja tulikellukkaa. Ne mitään kasvaneet, uusin monesti ja aina kupsahtivat. Lopulta uskoin luonnon voimia ja vaihdoin uusiin lajeihin. Katolta kun tippuvat lumet päälle niin saavat olla pohjoispohjanmaalaista sitkasta sorttia jotta joka vuosi jaksavat aina uuden alun tehdä ja vihertyä. Näyttäis toimivan, nämä viime vuoden valinnat.

"savusauna"

2011-05-29T21:24:00.001+03:00

Kontion varaamat terassilaudat loppuivat, osasimme odottaa koska teemme terassin laajempana kuin piirustuksissa. Saatiin kuitenkin riittävän pitkälle tehtyä ettei uusien lautojen ostamisella ole kiire, vaikka menisi syksyyn. Semmoinen sääntö on ilmeisesti olemassa että jos pudotusta terassilta on 50cm tai enemmän, se vaatii kaiteet. Kaidepuut kuuluivat pakettiin, nyt pitää syksyyn mennessä miettiä miten tuota jatketaan, tarvitaanko kaiteita ollenkaan.
Sauna on edennyt tuskaisen hitaasti talven ja kevään, kiitos eristämättömän rakenteen. Mitään ei ole voinut tehdä ennenkuin lämpö on noussut kymmeneen asteeseen. Pari viikkoa sitten aloitettiin seinien käsittelyllä. Viikonlopun aikana käsittelin Solmasterin epoksimaalilla lattiat yhteen kertaan, sanoivat rautakaupassa että luyjalevyn päällekin voi maalata, soittivat ihan toimittajelle asti ja varmistivat. Liimatiivistemassalla tiivistin seinälle nostelun lujalevyn ja hirren väliin jäävän raon. Tuo rakonen on vissiin se kaikkein lahoalttein. Ihan aluksi sain hyvän ehdotuksen pellittää lujalevyn yläosa, niin että pelti olisi upotettu koko matkaltaan hirsien väliseen rakoon, ja saunavedet liruneet sitä pitkin ohitse tuon rakosen. Minusta se oli järkeenkäypä ja hyvä ehdotus, ammatilaiselta. Niinpä pyysin peltifirman käymään, ei ollut kuulemma hyvä idea, hankala, sanoi hän ja ehdotti liimatiivistemassaa. Minä olen vietävissä näissä rakennushommissa. En saanut peltiä joten ostin ehdotettua massaa. Purkin kyljessä luki -40 astetta-+80 astetta, lyhytaikaisesti 120 astetta. Eiköhän ne lämmöt noissa rajoissa pysy.
Joskus tuntuu että kaikki pitäisi itse osata, talonrakentajaksi alkaa niin ei tarvitsisi aina kyseenalaistaa. Ärsyttää välillä kun pitää monen mielipide kysyä ennenkuin valitsen miten ja millä teen. Sitten puntaroin niitä vastauksia, kun kaikki vielä sattuu olemaan erilaisia, ja tällä pienellä maalaisjärjellä yritän valita sen oikean tavan toimia. Se se vasta tympäseekin jos tuntuu että kaikkien ehdotukset on jotenkin huonoja, sitä odottaa vaan jotain valoa että hoksaisi mikä oikea. Saattaa tarkoittaa että kyseenalaistan... tai luulen että sitä mieltä on moni ollut joka on osallisena tavalla tai toisella ollut tässä projektissa. Rautakaupassakin minut ohjataan aina seuraavan myyjän luo, kerran vasta viides osasi jotenkin neuvoa, kysyin kuulemma hankalia. Pitäisi insinööriksi itsensä lukea niin ei tarvitsisi kysellä eikä kyseenalaistaa. Mutta suosittelen että olisi mustaa valkoisella paperilla, jos mietityttää, ihan vaan varalta. Niin minä aion sille yhdelle sähköpostivastaukselle tehdä, liittyen metallihormiin.

Lauantain hetkiä

2011-05-28T19:42:00.001+03:00

Lamoherukka, vuorenkilpi

Idänvirpiangervo

Syreeni

Keltainen päivä

2011-05-28T19:34:00.001+03:00

Vaakataso

2011-05-24T21:38:00.001+03:00

Lauantainen tuulenpuuska pisti peltomullat vaakatasoon.

Kreetantulppaani

2011-05-22T21:55:00.000+03:00

Iltakierros

2011-05-17T22:14:00.000+03:00

Nousee nuppua nupun perään, jotta ehtisin kaikki varmasti nähdä niin pihakierrokset alkakoot. Tällä tontilla ei ole aitoja eikä näköesteitä joka suuntaan, naapurit saavat peltoplänttien takaa seurata iltanäytelmiä seuraavat kuukaudet. Joka ilta, kamera kädessä, kyykin, pysähtelen, piileskelen puskissa, suunnittelen, sipaisen välillä pensaan lehteä, tuoksutan kukkia, poimin rikkaruohoja välillä, seison keskellä pihaa pitkän tovin. Ei huolta, kaikki kunnossa, ideat vain kuplittelevat ja suunnittelumylly on käynnissä. Kyllä tämä tästä laantuu taas syksyllä.

Kannatti odottaa

2011-05-17T22:00:00.000+03:00

Sohvalla voisi vaan makoilla ja katsella näitä, kolme kuukautta kesti kotiintulo:-)

Matkalta mukaan

2011-05-11T21:26:00.000+03:00

Reissu Helsinkiin takana, olivat sortseissa ja sandaaleissa, ja tulppaanit kukkivat. Otamme etelää kiinni, ensimmäinen tulppaani kukassaan kotiin palatessa, ja muutama muukin. Reissusta tarttui ideoita, kiitos kamu, kokeilen:-)

Kellariruusu

2011-05-08T21:32:00.000+03:00

Syyskuussa vein kellariin ruukuissaan äitienpäiväruusut ja muutaman yrttiruukun. Persiljan ja basilikan laitoin liian myöhään kesällä multaan, eivät ehtineet kasvaa, niinpä testasin kellarin tehon. En kastellut mitään ruukkua koko talvena, kellarin lämpötila laski varmaan nollaan viime talven pakkasilla, eikä ole lämmitintä joka lämmittäisi. Huhtikuun lopulla nostin ruukut kellarista. Sinnikäs ruusu nupussaan, basilikat ja persiljat vihreinä. Kuvittelin pihalla ensimmäisenä kukkivan siementäneet orvokit, mutta kellariruusu vei voiton.

Kauan eläköön talkoot:-)

2011-05-08T21:21:00.000+03:00

Ilmoitin miehelleni joskus keväällä että olen sopinut talkoot. Ei ilahtunut, ensin. Ei haluaisi vaivata muita, itse pitää osata ja jaksaa. Mutta kun ei osaa, eikä aina jaksakaan, kaksin isoin ja kaksin pienin käsin. Täällä me olemme, toinen toisiamme tukien ja auttaen, vuorotellen. Niin ajattelen, eilisenkin jälkeen. Oli tarkoitus että muutama tunti, ei kenenkään pidä uhrata arvokkaita vapaitaan kokonaisia päiviä. Kymmeneltä oli kaikki koossa ja kahden maissa lähtivät. Viimeinen tunti kului auringon lämmössä pihamaalla, noutopizzoja nauttien, kahvitellen ja pullitellen. Rupatellen, päivä oli loistava. Eläköön talkoot, kiitos kaikille, pyytäkää niin talkoillaan:-)

Puoli kuuta peipposesta

2011-04-25T21:20:00.000+03:00

Pitkäperjantai

2011-04-25T21:18:00.001+03:00

Monta ilonaihetta. Päivä alkoi kurkiauran ylilennolla, alppiruusut selvisivät talvesta, kellarin muurikin pysyi pystyssä. Pikakompostorit ovat täydessä höyryssä. Perinteinen suurtulva rajaojan varteen jäi tulematta. Trampoliini saatiin pystytettyä. Tupaurakka on pahasti kesken, talkoopäivä sovittu. Alapellolta katsottuna häivähdys pihasaunan tunnelmaa.

Kevättä rinnassa

2011-04-10T18:15:00.000+03:00

Sohvan saapuminen oli melkoinen operaatio. Ei mennyt asiakaspalvelu eikä viestinvälitys ihan nappiin. Sohva tuli apukuskittomalla kuljetuksella, ja minut tarvittiin apukantajaksi. Piti pidätellä ärsytystä kun ajoin puolen minuutin takia 50 km ja takaisin, kesken työpäivän, kun kantajaa ei tarvittukaan. Aukaisin vain autotallin oven ja kuski veti sohvalavan roclalla sisään. Mutta sohva on hyvä ja paikallaan.

Aurinkoinen viikonloppu takana. Lautaa laudan perään on ammuttu paikoilleen. Hetkeksi jo olimme keskeyttää koko homman kun tajusimme mikä työmaa on käsitellä terassin kattolaudat jälkikäteen. Onneksi eteni niin hyvin että siirsimme taka-alalle kaikki ikävät ajatukset, ja päätimme murehtia käsittelyä vasta joskus tulevaisuudessa. Mehuhetki työmaan auringossa oli lapsista hauskaa ja piste päivälle.
Huomasin olevani jo aivan fiiliksissä auringonpaisteesta, sen tietää siitä että kierrän pihaa ympäri moneen kertaan ja seuraan missä istutuksissa näkyy jo elämänalkua. Hollannista kesällä tuotujen tulpaanien sipulit olivat jo nousseet, ei tainnut olla hyvä juttu. Ihankuin olisivat nousseet jo syksyllä ja paleltuneet tai sitten nousseet lumen alla. Kunpa näkisin kukkivana.

Rantatien maisemat

2011-04-05T21:52:00.000+03:00

Tein viime viikolla lyhyen mutkan entisiin lähimaisemiin. Olin taksissa matkalla lentokentältä Järvenpään keskustaan. Sydämessä läikähti lämpimästi kun Hyrylän keskusta jäi taakse ja silmien ohitse vilahti aivan liian nopeasti Järvenpääntien maisemat. Tuusulan rantatien kohdalla sydän melkein pysähtyi, olisi niin mieli tehnyt sanoa kuskille että ajaisi rantatien kautta, hitaasti, oikein hitaasti. Niihin maisemiin en väsy ikinä, voisin kävellä ja pyöräillä sitä tietä edestakaisin vaikka kokonaisen viikon. On niin paljon kaunista. Rakennuksia, pihoja, istutuksia, tunnelmia, mennyttä elämää.
Mutta en sanonut kuskille mitään, huokailin vain hiljaa ja yritin imeä siitä vierustien varrelta kaiken mitä ehdin niiden muutamien ohikiitävien minuuttien aikana.
Sellaisen samanlaisen tunnelman haluaisin omalle pihalleni, että voisin huokailla kaiket päivät kauneudesta, ilosta ja mielenrauhasta. Mutta sen on mahdotonta, ei Tuusulan Rantatien tunnelmaa voi kopioda. Mutta niitä pieniä hetkiä yritän napata.

Vedenpaisumus

2011-04-04T20:12:00.000+03:00

Herättiin sunnuntaiaamuun kovaan tuuleen kuuden jälkeen. Verhoa raottamalla paljastui pieni ongelma, joka tulisi muuttamaan päivän suunnan. Neljä pressuilla suojattua puukasaa olivat keskellä tulvaa. Ihmeesti sitä herää yllättävissä tilanteissa. Minuutissa oli meillä molemmilla kontiot jaloissa. Alkoi lautojen siirto ja tulvan purku. Kolme tuntia huhkittiin, välissä kipaistiin puurolla. Kevät kuivaa, toivon ainakin, ja tuuli, niitä näillä lakeuksilla riittää. Tulvasta kun selvittiin, niin siirryttiin verkottamaan katon ylälapetta. Räystäänaluslaudat on seuraavana.
Kevään tulo tuo virtaa ja voimaa kummasti.

Ennenaikainen

2011-04-01T20:44:00.000+03:00

Sohva on melkein kotona, toimitus lyheni neljällä viikolla ja tulee ensi viikolla. Punaisen jo kovasti kärsineen nojatuolin vein uudelleen verhoiltavaksi. Tuvasta puuttuu vielä muutama lista. Laatan ja laminaatin välille olin ostanut eritasolistoja ja tavallisia listoja, ei käynyt mielessä että niiden yhdistäminen kulmissa on vaikeaa kun ovat profiililtaan erilaisia. Ei auta kuin ostaa muutama eritasolista lisää, on muuten työlästä katkoa metallisahalla. Eikö joku voisi keksiä leikkuria jolla ne saisi oikeaan kulmaan kivuttomasti leikattua, naps vain! Jalkalistat asennettiin ulkoseinille, takan sivuseinää lukuunottamatta. Makkaranpaistoillassa tytär onnistui kaatamaan limunsa juuri tuolle seinustalle, mukavasti valui punaiset herkkujuomat raosta laminaatin ja suojamuovin alle. Nopeat refleksit oli paikallaan, minuutissa oli riuhdottu parit jalkalistat ja metrin matka lattiaa. Ja eikun kuivattamaan. Mukavaa tämä rakentaminen. Pinnaa kasvattaa, tai ei kasvata sittenkään, volyymi lähtee yhtä nopeasti kuin aina ennenkin, ennenkuin kissaa ehtii kukaan sanoa. Mistä saisin lisää lempeyttä, eihän nämä raksahommat niin vakavia ole:)

Sulaa:)

2011-03-22T21:06:00.001+02:00

Niin vehreinä paljastuvat lumipeitteen alta kellarin katon asukit.

Sisustusta ja suojausta

2011-03-07T17:05:00.000+02:00

Matka-arkut oli mainio ostos, sieltä löytyy lapsille luettavaa ja piirrettävää, tuleville takkatupailloille.

Jälleen kerran aurinko yllätti. On niin vaikea oppia uusille tavoille ja valmistella tuijan ja alppiruusujen kevätauringon suojaukset. Onneksi on seipäitä, pitkin poikin hankeen sohimalla ja ympärille juuttikangasta naruilla kietomalla syntyi kodikas kota. Toivottavasti tulevana kesänä saan nauttia kaikkien kolmen pensaan kukinnasta, viime vuonna vain Helsinki University onnistui kukinnassa, Haagojen kukkanuput paleltuivat tai kuivuivat kevät auringossa. Joka kevät puutarhainnostukseni palkitaan jollain ikävällä, viime vuonna tipuin tikkailta ja sain täryttimen aisan poskeeni. Sunnuntaina onnistuin unohtamaan mitä juuri olin vaivalla asentanut ja sain seipäästä silmäkulmaani, ei tarvittu tikkejä, mukava turvotus riitti.

Kello kahden aurinko ja kompostin kuolema

2011-02-23T15:16:00.000+02:00

Meillä kierrätetään, kaikki, jo vuosia. Tuttavat pyörittelevät päätään tämän perheen ekologisen innostuksen edessä. Pahvit, kartongit, paperit, lasit, metallit, ongelmajätteet, tekstiilit, kompostoituvat, jätekuljetus on hakenut sekajätteen kahdentoista viikon välein. Vuosisäästö on melkoinen. Mutta nyt napsahti karrelle tänä talvena suunnitelma, jätekuljetuksen piti aikaistaa hakua 5 viikolla. Roska-astia on ääriään myöten täynnä, joka kolo on täytetty. Kaikki johtuu kompostista. Toissa syksynä hankittiin toinenkin lämpökompostori kun yhteen ei neljän hengen talouden jätteet mahtuneet talvikauden aikana, ja tiukkaa teki välistä muulloinkin. Viime syksy meni tolskatessa takkatuvan kanssa ettei ehtinyt keskittyä kunnolla kompostien tyhjennyksiin talven varalle. Yleensä ollaan tyhjennetty 2/3 ja jätetty pohjalle sopiva käynnistyssatsi uudelle sadolle.
Lämpökompostorit on huiput, mutta miten sattuu käytettäessä ei niistä saa täysiä tehoja irti. Meillä on kokeiltu ja testattu kantapään kautta toimivuus läpi vuoden. Yhtenä vuonna pysyi lämpötila plussalla koko vuoden, muuten on tahtonut lopulta jäätyä. Suurimmat virheet on tehty kuivikkeiden kanssa, jos niitä ei käytä tarpeeksi, niin leviää kammo haju keskellä kesää naapurustoon. Yhtenä talvena yritin herätellä henkiin kippailemalla kompostin syövereihin kiehuvaa vettä ämpäritolkulla, ei mennyt sekään testi ihan nappiin. Jäätyi sitten sekin vesi ja komposti oli keväällä kuin mutalällylätäkkö, tyhjennysaukosta valui vettä viikkotolkulla kun kevät tuli ja alkoi sulattaa. Tänä vuonna on ollut umpi täysi, ja kun kerta kiellon päälle on vielä yhden satsin perunankuoria vienyt niin kansikaan ei tahdo mennä kiinni ja on pämähtänyt pakkaselle koko biolan. Jos viitsisi, kevätauringon alkaessa kunnolla porottaa kuukauden tai kahden päästä, ja siirtäisi lootat aurinkoon, alkaisi sulaminen kunnolla ja saisi eka tyhjennyksen sitten syksyn tehdä jo toukokuun lopulla.

Yhtenä vuonna oli energiaa vaikka muille jakaa. Kaivoin kasvimaalle pitkän kuopan n. 2m*50cm, pohjalle kanaverkkoa, päälle kompostia ja kuoriketta, sen päälle multaa reilusti kohopenkiksi. Kanaverkon reunojen päälle ladoin kivet, ylijäämä kattotiilen palasia vielä kivien viereen. Kesäkuun alussa istutin kurkun siemeniä suoraan maalle ja harso päälle. Voi sitä kurkkujen määrää syksyllä, tuli huippusato. Muina vuosina ei kurkkuenergiaa olekaan sitten ollut niin paljoa. Lähinnä pyöritellyt siemeniä kädessä ja jahkaillut milloin laittaisin, elokuussa todennut että myöhäistä on istuttaa, todella myöhäistä. Ja siirtänyt seuraavaan kesään.

Kesäisin meillä on linnunpöntöt, kirjosiepolle ja tiaisille. Talvella on mielikuvitus laukannut puolikasta laukkaa ja oksista on roikkunut keskeneräisyyksiä... tänä vuonna tuli pohjanoteeraus... muovinen aluslautanen johon kiinnitetään muovinen alusruukku ja ruukkuun tipuille syötävää. Ei käynyt mielessä että lumi peittää tipujen einekset. Netti on aika mainio paikkaa tutustua tuotteisiin, tilasin tipulinnan. Nyt se odottelee ehkä ensi talvea koska tipulinna kuuluu kiinnittää kepin nokkaan joka istutetaan maahan. Routa on vähintään metrissä, ei uppoa kepit eikä lumi kannattele vaikka sitä paljon onkin. Paljaalle maalle en uskalla laittaa, olisi se liian helppo saalis lähiseudun kissoille.

Vaaleaa unelmaa

2011-02-20T19:10:00.000+02:00

Vaalean unelman urakka. Sitä löytää itsestään lisää uusia puolia urakan edetessä. Marraskuinen remppamies sai puhelun jossa pyysin muutaman neliön laatoitusta. Miehellä oli kiire. Luottamus oli suuri kun tunti puhelinsoitosta hän kävi tuomassa laatoitusvehkeet lainaan, ja ihan omasta ehdotuksestaan. Itse en olisi taitoihini luottanut. Viikonloppuna opettelin laatoituksen salat, viimeisille laatoille sain miehenikin kaveriksi. Tänä viikonloppuna oli vuorossa laminaattien asennus. Sekin sujui, mutta mieluusti jätän jatkossa muille. Tuvan takka lämmitettiin juuri, paistettiin makkarat ja nyt lämpiää päärakennuksen sauna. Pihasauna odotelkoot kesää. Takkatuvan takan hormin olin jo luullut kuivuneen kunnolla, kun pitkiin aikoihin ei ole takan pelti valskannut. Takkaa lämmittäessä kuului tiptip ja ylemmästä takkapellistä valui uudelle lattialle ruskeaa nestettä. vähään aikaan ei ole niin kiire ollutkaan..

Onneksi olin ollut yli-innokas ja tuonut kaappeihin saunapyyhkeet, kesää varten, hetkeä aiemmin. Löytyi käyttöä. Sen verran piti analysoida että selvisi ruskean kökköveden johtuvan piipun metallihatun sisäpinnalle kertyneen jään sulamisvesistä, kun se nokeentunutta piippua pitkin laskeutuu kohti äiti maata. Lattialistat oli asentamatta, laminaatti sai nopeasti kyytiä parin kerroksen matkalta. Pitää huomenna muurarin kanssa jutella, mitä olisi tehtävissä. Henkisesti valmistaudun että joudun laatoittamaan vielä pienen pätkän, tulkoot ruskeus mieluummin laatalle kuin laminaatille.

Sokkelia, listaa, ei elämää...

2011-01-30T20:02:00.000+02:00

Ensikertalaisilla listoittajilla oli hiukan hakusessa kulmat, asteet ja viistot, mutta sieltä katosta ne kohtuudella nyt löytyvät. Naftiksi on laskettu toimittajan lähettämä materiaali. Sokkelin etulevy oli jo helpompi tapaus. Nyt tulee onneksi kahden viikon tauko töihin kun viikon päästä viikonloppuna päätyöt kutsuvat.
Tänä viikonloppuna oli myös valtakunnallinen pihabongaajien viikonloppu, meidän pihalta löytyi monenlaisia tiaisia, jotka taistelivat jyvälaarin antimista ja viimeisillään raskautettu tai talipalleroita mahapullollaan olevan harakka.
Takkatuvan ikkunoista uloskatsellessa fiilistelin muuratusta pihagrillistä, nyt kolahti paikka kohdalleen, aikaa tosin taitaa viedä muutaman vuoden vielä...

2011-01-23T12:28:00.000+02:00

Yläkaapit saatiin asennettua. Seinäpaneeleita asennettiin aikoinaan niin sutjakasti ettei hoksattu lisätä runkotolppia yläkalusteiden kohdille. Onneksi molempien kaappien takaa löytyy kuitenkin yhdet runkotolpat seinäpaneeleiden takaa joihin saatiin yhdet ruuvit kiinni, loput ruuvattiin 19mm seinäpaneeleiden varaan.
Lattialaattoja hankittiin reilun kahden neliön edestä, nyt mallaillaan miten ne asetellaan ja mistä kohdista liitetään laminaatteihin. On ollut kova etsiminen valkoisessa korkissa, ei siinä perinteisessä pilkullisessa vaan lautakuvioinnissa. Ei löydy mistään. Laminaatin osto edessä. Samoin kattolistojen asennus.

Kevään värejä

2011-01-16T16:45:00.000+02:00

Lasten kanssa askarreltiin kevätkoruja lauantai-illan iloksi.

Ihanaa leijonat ihanaa!

2011-01-16T16:32:00.001+02:00

Tänään oli huippu päivä raksalla:) Kaapit saivat ovensa, korkea kaappi saatiin nostettua, jääkaappikin löysi paikkansa. Tosin jääkaappi tuli vääräkätisenä, helppo vaihtaa, sanoi ohjekirja. Monta osaa, pieniä ruuveja ja avot, juuri se mutteri joka pitää oven karmin alhaalta kohdillaan piti olla niin vaivattomasti vaihdettava, juuttui paikoilleen. Kertakaikkiaan ei liikahtanutkaan, vaikka oli makita, paukuteltiin vasarallakin, ei auttanut. Tunsi olevansa viksu veellä...Oli pakko tehdä koko homma uusiksi ja vaihtaa kätisyys vanhaksi hyväksi vääräksi, aukeamaan seinään päin. Alkoi valkoinen värikin tuntua aivan väärältä valinnalta.Jos tarkkoja ollaan ei tuohon valkoinen sovi yhtään, paras olisi oven ripojen kromattu pinta. Että jos joku haaveilee mutteriongelmaisesta jääkaapista, olisi myynnissä, käyttämättömänä oikeakätisenä, 90cm tason alle. Jos en myy en voi ostaa, auttakaa.
Takalla oli eka kerta mahtavavetoisena. Olen jo ehtinyt analysoida missä vika kun takka ei ole tahtonut vetää kunnolla ensimmäiseen puoleen tuntiin sytytyksestä ja hormin alimmasta tarkistusluukusta tihkuttaa joka kerta betonille vettä. Onneksi en enää muista mikä oli analysoinnin tulos, varmaan jotain överiä ongelmaa, minulle tyypillisesti. Nyt veti eikä tullut vettä, ongelma selätetty:)
Seuraavana vapaana viikonloppuna vuorossa yläkaappien asennus, sitten voisi sähkömiehenkin kutsua.
Päivän urakoinnista kiitos kullalle, yksin en olisi osannut enkä jaksanut.

Keskeneräistä

2011-01-11T18:23:00.000+02:00

Kuka tulisi ja sahaisi kattolistat tai kehittelisi oveen vuorilaudat. Oven sisätäyttöön vuorilaudat eivät käy kun leveys ei riitä.

Lumen valkoista

2010-12-28T19:46:00.000+02:00

Kyllä se valkoinen on. Värikästä tyyliäni hieman jarruttelen ja nautiskelen kerrankin harmoonisista sävyistä, pikantisti sävytettynä tyynyillä ja matolla. Tuvasta on tuleva lämminhenkinen takkatupa.

Kelosta kevääseen

2010-12-25T21:37:00.000+02:00

Kevään odotuskirjoja on kertynyt jo pino. Tunnelmaa lisäsi aaton paketista löytyneet kaksi ylintä kirjaa. Vuosittainen tunnelmointifiilistelykin aattona otti askeleitaan, ei ehkä niin ahneena kuin aiemmin, mutta otti kuitenkin. Vielä minä olen näköjään pihatunnelmien vietävissä.

Kelon tuntua

2010-12-25T21:31:00.000+02:00

Kaapistojen asennus aluillaan. Alakaappien alle tuli sokkelijalat ja niitä säädeltiin tänään millityönä. Oikean reunan koloseen tulee maassa makaava korkea kaappi ja sen jaloiksi on tulossa sokkelilevyä, on hommansa mittailla ja asentaa joten siirtyy paremman tekemisen fiiliksen päivään. Vasempaan alakoloseen tulee pieni jääkaappi, ja keskikoloseen jää tilaa maisemienkatsomisfiilistelytuolille. Kaappien ovet, yläkaappien valkoisia lukuunottamatta, tulevat värinä kelo. Työtaso tummanruskeaa.

Kaappikuorma saapui illan hämärässä

2010-12-22T21:06:00.000+02:00

Kaapistot saapuivat, ihanaa. Mutta on sitä kädetön ilman ohjeita, on ruuvia pitkää ja lyhyttä ja kaiken maailman osaa. Ihmeesti niitä osia on vaikka rungot on valmiina, ei tarvitse palapelissä koota kuin ovet, kahvat, sokkelit, sokkelinjalat, tasot ja ne reunatäyttö listat. Saatiin alulle, Joulun hiljaisina hetkinä jatketaan. Minijääkaappikin oli saapunut toimittajalle, mutta sillä ei mitään kiirettä, odotelkoot uutta kotiaan tammikuun alkuun:-)

Jotain erilaista

2010-12-15T21:05:00.000+02:00

Ihminen muuttuu, minäkin, vaikka luulin jo etten tavoistani pääse. Montaa mennyttä joulunaikaa olen odottanut vihreät mielessä, mieli on ollut malttamaton. Olen odottanut jouluaaton rauhaa, kun on saunottu ja syöty. Sitä hetkeä kun on aika käpertyä nojatuolin mutkaan viltin alle teemuki kädessä ja suklaat lähellä, edessä vino pino puutarhakirjoja ja aloittaa lukeminen niistä uusimmista ja unelmoida tulevasta kesästä. Tuo tunne antaa odottaa itseään, ehkä se tulee nyt sairastumisen myötä vähän myöhässä, ehkä vasta silloin aattoaamuna antaa merkkejään. Jos ne vihreät energiat eivät olekaan vielä ihan kohdillaan, tuota luntakin niin paljon. On tässä vielä viikko aikaa, kevään uuden alun odotukseen. Entä jos ei tulekaan, mistä sitä kevään odotuksen ihanaa kuplivaa energiaa sitten saadaan.

Valkoista, ruskeaa, harmaata

2010-12-14T11:03:00.000+02:00

Ei ruskeaa, mutta ehkä valkoista tai harmaata...

Auringonvalo

2010-12-12T12:36:00.000+02:00

Tuvan takkaa on iltaisin pikkuhiljaa lämmitelty, todella hyvin vetää. Raksalla ei nyt oikein etene, sairastuin ja olen muutaman viikon poissa aputouhuista. Kattolistoja laitellaan seuraavaksi, kunhan tokenen pitäisi pikaisesti valita lattiamateriaalit. Hyvällä onnella kaapistot tulevat vielä tämän vuoden puolella ja jotta ne voisi asentaa pitäisi lattia olla asennettuna. Eipä siitä tosin vahinkoakaan tule vaikka siirtyisi alkuvuoteenkin asennukset, hyvä vaan opetella odottamaankin. Tässä ja heti maailmassa. Tässä toipuessa bakteereista on mukava tunnelmoida nettisivuilla ja etsiä unelmien sohvaa, lepotuolia ja muuta asiaankuuluvaa:-)

Lapset mukana

2010-11-30T09:02:00.000+02:00

Lauantaina oli ikkunapäivä. Lapsille mukavaa raksapuuhaa ja meille aikuisille ikkunansisävuorilautojen naputtelua sekä kattopaneeleja. Toimittajan ohjeissa oli kattopaneelinauloiksi suositeltu niin pitkiä nauloja että sai taiteilemalla taiteilla ettei höyrynsulut olisi kertatoisensa jälkeen saaneet naulasta. Haettiin lyhyempiä nauloja, naulaus jatkui alkuviikolla. 7 kokopitkää paneelia vielä ja urakka vaihtuu kattolistoiksi. Kalustetoimittajakin laittoi kaapistotilauksen eteenpäin, fino valkeaa ja fino keloa tulossa loppuvuodesta. Sitä ennen pitäisi pystyä päättämään vielä lattiamateriaali ja väri.

Viikon satoa

2010-11-24T16:01:00.000+02:00

Saatiin räystäät, ilmalämpöpumppu ja takka. Viikonlopun saldoa kattopaneelit. Seuraavan kerran taas tulevana viikonloppuna touhuillaan. Ei oikein puhti riitä arki-iltojen ahkeruuteen, paitsi ehkä muutaman laudan maalausta. Tuli oikeat pakkaset ja autotalli pitäisi saada jo autolle kodiksi. On vaikeaa yhdistää rakentaminen ja lastenhoito. On monta hommaa mihin tarvitaan kaksi tekijää, niinkuin kattopaneeleiden asennus. Hankkiako lapsille hoitaja vai ostaa heille uusi elokuva jota tapittavat puoli päivää. On se vähän hankalaa ottaa keskelle pihatuvan lattiaakin istumaan ja syömään eväitä. Saavat vielä laudasta päähänsä.

Kolmas päivä

2010-11-17T21:01:00.000+02:00

Siitä se mukavasti muotoutuu:-) Viikonloppuna kunhan töiltä kerkeää, alkaa katon panelointi.

Happeningia

2010-11-15T21:28:00.000+02:00

Meni viikko, satoi lumi. Kävi sähkömies, tuli lasku, tyhjeni tili. Ikkunoihin ja oviin ilmestyi eristeitä, vuorilautoja ja koristepuita. Hermokeskuksessa kului suti ja toinenkin kera kattopaneelimaalin. Kävi traktori, nosti sementtisäkin lähelle muurarin työmaata. Tuli neljä kättä ja kottikärryt, tiilet siirtyivät kohti tulevaa. Kävi kaupan ovi ja saapui lämmitin. Ilmestyi ikkunanpieliin höyrypisarat perjantaina, lauantaina mutta ei enää sunnuntaina. Tuli muurari kello 7 ja klo 16 on kuvassa.

Ovi lämpöön

2010-11-06T21:45:00.000+02:00

Sisätöitä on tähän asti tehty kylmässä, vaikka eristeet ovat olleet viikon päivät jo seinissä ja hirsipaneelitkin asennettu, ei ovea ole voitu asentaa ennen kuin tänään, kun suurin osa pitkistä laudoista ja lankuista on asennettu paikoilleen. Ovi sijaitsee kapeassa välikössä josta lautojen sisääntuonti on muutenkin ollut vähän temppuilua, saatikka jos ovi olisi ollut paikoillaan. Seinän hirsipaneelit ja lattiavalu eivät niin kamalasti ole ehkä kylmyydestä tykänneet. Tänään asennettiin ovi, ensimmäinen itsenäinen oviasennuksemme, ja hyvinhän se meni. Saunan puolen ovi asennetaan huomenna, tiivistyksistä pitää ottaa selvää eroaako se jotenkin tavallisen oven tiivistyksestä. Maalaamisen hermokeskus siirtyi täksi illaksi kylpyhuoneeseen, ollaan kaikki koossa eikä toinen meistä höyryissä autotallissa. Sisäikkunoiden vuorilautoja tulossa... Valun kuivumisen vuoksi pitäisi saada mökki lämpimäksi, alkuviikosta tulee sähkömies. Lattialämmitys varovasti päälle tai hankitaan lämmitin tai ilmalämpöpumppu suunniteltua aiemmin. Nettisurfailun tuloksena sain asteeksi 20 jota tavoitella viikkojen ajan. Taitaa tosiaan joulusaunat muuttua juhannussaunoiksi, jos on uskomista netin palstoihin, meillä menee vielä pari kuukautta kunnes pinnoitusvalmiina tuvan ja saunan lattiat.

Pelti kiinni

2010-11-05T19:21:00.000+02:00

Peltiheikin käyntiä ehdittiin odottaa kaksi sateista yötä. Vettä tuli taivaalta tihruttamalla taukoamatta. Keskiviikkoaamuna pihatuvassa käytyäni huomasin piipun juurella vesilätäkön. Hätä meinasi tulla katsoessa harmaata taivasta. Piti ottaa käyttöön pyyhkeitä ja suojata hormin takana olevan palomuurin ylätaso, ja kattokin sai suuremmat suojat jotka meni harjan yli että selvittäisiin yhdellä lätäköllä. Koitti torstai eikä peltiheikkiä näkynyt, sitten piti jo soittaa että ehditkö millään ennen seuraavaa sadetta:-) Onneksi ehti, tänään oli päivän aikana ilmestyneet hormipellit ja ikkunapellit. Sadekourut tulevat muutaman viikon päästä.

The Sauna

2010-11-05T19:13:00.000+02:00

Autotalli on toiminut maalaamisen hermokeskuksena monta viikkoa. Saunan kattopaneelit on maalattu Supi Arcticin Kemi-sävyllä yhteen kertaan, toinenkin kerta pitäisi mutta menköön ensi kesään. On päättämättä vielä käsittelenkö kaikki seinätkin Kemi-henkeen vai yhden vai kaksiko vain. Puukiuas on tullut aikapäiviä sitten, nyt se oli pakon edessä väliaikaisesti asennettava, jotta palkkaamamme rakennusmies saisi asennettua valmispiipun viikon urakkansa aikana. Kiuas on vielä siirrettävä ulos esipolttamista varten ja kaakeloinnin ajaksi joskus joulukuussa, jos valu on ehtinyt kuivua. Ei ole helppoa piipun asennus kaikkine kommervenkkeineen ja kiinnityksineen, puhuin kahden tehtaan edustajan kanssa ja kolmannen piti vielä soittaa perään kun vastauksia ei löytynyt , soittoa ei kuulunut. Rakennusmiehemme kehitteli sitten omasta päästä asennusratkaisut. Piippu lähtee kiukaan päältä ja tukeutuu siihen, mutta katon läpivienneistä ei löytynyt mistään kunnon kuvia. Ohjeissa sanottiin että läpivientilieriökin täytyy ympäröidä palovillalla, huomattiin onneksi ennen katon loppupanelointia että jotain puuttuu, ja ehdittiin vielä lisätä villaa. Asennusratkaisu on kuulemma sellainen että piippua ylös nostamalla kiukaan saa kammettua alta pois. Piippu pitää kumminkin tukea jollakin ratkaisulla sen aikaa.

Kaaos ohi

2010-11-02T22:34:00.000+02:00

Viikkoon on ehtinyt tapahtua paljon. Kävi sähkömies, muurari, lattianhioja ja aloitti onneksi ammattilainen viikon urakkansa ja saattaa loppuun seinien paneloinnin, sisäkatot ja saunan valmispiipun asennuksen. Hautasimme jo haaveemme jouluaaton löylyistä. Vie liikaa mehuja meiltä työläisiltä ja lapsellisilta. Katsotaan mitä rakennusapumme ehtii viikossa tehdä ja jatkamme siitä sitten pikkuhiljaa. On paljon vielä ennen löylyjä, on sisävuorilaudat, listat, lattiat, kaapistot, lauteet ja kaikkea siltä väliltä selvilleotettavaa ja tehtävää. Mutta ihanalta näyttää jo nyt. Kävin pimeässä illassa tunnelmoimassa, rakennustyövalon alla. Tässä sohvalla jouluaattona, tai siis juhannuksena, istun villasukat jalassa viltti ympärillä ja hymyilen.

Aika

2010-10-20T21:38:00.000+03:00

Tänään sen päätin. Ensi kesänä olen hissukseen ja nautin olemisen sietämättömästä keveydestä. Monta vuotta hurjana tekemistä kesäisin, jos nyt pitäisin välivuoden ja nauttisin kaikesta siitä kauniista mikä on ympärillä. Mutta kun on vaan niin vaikeaa olla, tuntuu että pää vie suunnitelmasta toiseen ja kädet tekevät minkä ehtivät. Kun yksi homma on puolessa välissä, pitää saada jo toinen tai kolmaskin siihen rinnalle. Vai onkohan se sisäänrakennettua että sen kuuluukin mennä niin, että tekee minkä käsistään ehtii. Mutta vain kesällä, talvella en tee mitään, en hiihdä enkä luistele ellei vastuu paina liian kovasti tai suostuttelu toimi. Tämä talvi on poikkeus, ei meillä koskaan ennen ole talvisin ollut mitään projektia kohti unelmaa. Tänä talvena säädetään tuo piharakennus loppuunsa, tapani mukaan minä kuvittelen että kylpy valmiina jouluaattona, armaani mielestä toukokuussa. Heti ja ajan kanssa. Kiire ja lepo. Yritetään yhdistää. Sisäkaton tekijälle soitettiin, tulee marraskuun alussa. Ei tarvitse itse opetella kaikkea.

Vuorilautaa, tiilikatetta, runkotolppaa

2010-10-18T20:26:00.002+03:00

Olin lomalla juuri oikealla viikolla, tekemistä oli enemmän kuin tarpeeksi. Ensimmäisen lappeen tiilikatteiden asetteluun meni kahdelta hengeltä 3 tuntia, toinen meni jo nopeammin. Tuntuu että eniten aikaa meni harjalaudan kanssa taiteiluun sekä päätyräystäspeltien korotuksiin. Vieläkin on katto kesken, sivupellit on asentamatta, räystäslaudat, kourut, ikkunan vesipellit sun muut tilataan kunhan saadaan katon läpiviennit hormille ja piipulle valmiiksi.
Onneksi autotallin sai lämpimälle (ulkona on jo liian kylmää suoja-aineen kuivumiselle), saatiin käsiteltyä vuorilaudat valmiiksi yhteen kertaan Valtti Color, poro sävyllä, itse seinät tulevat vieläkin tummemman harmaan kuultokäsittelyllä ensi kesänä.
Keskiviikkona ja lauantaina oli mahtavat talkoopäivät, vuorilaudat saivat kyytiä ja allekirjoittanut opetteli käyttämään sähköisiä teräväreunaisia kovaäänisiä aikuisten vehkeitä. Monta kertaa piti tankata tehtaan rakentamisohjeita, vaikka kaksi terävä-älyistä oli niitä lukemassa (Kiitos Anu), saisivat olla ohjeet tarkempia. Harvassa kohdassa tilanne rakennustyömaalla näyttää samalta kuin konttorissa piirretyissä kuvissa. Ja kun ei ole rakennusalan ammattilainen, on kummissaan tietotulvan kanssa. Esimerkiksi katon rakenneratkaisutkin on aika kevyesti ohjeistettu. Siksipä pyydettiin tarjous tuvan sisäkatosta ja saunan katon alaslaskusta ulkopuoliselta tekijältä, tekisi nopeammin ja varmemmalla osaamisella. Mietitään yön yli:-)

Lokakuun lintuja

2010-10-14T12:48:00.000+03:00

Lomaviikolla ehtii näkemään oman pihan alkutalven väripilkutkin.

Pakkasyö

2010-10-13T19:27:00.000+03:00

Ensimmäisen pakkasyön aikoihin oli valu, sisällä runkotolppien yhdet sivut lopulta suojattiin solumuovilla. Betoniauto oli nätisti jättänyt putkien tyhjennysmassan kasaksi pihalle, onneksi olivat laittaneet muovin alle. Sain hyvän ajatuksen betonijämän käytölle:-) kivipolku olisi oiva kohde, hienosäätöä ensi kesänä luvassa.
Huomenna on luvassa perhetalkoot, lapsille on hoitaja ja itse päästään tiilitalkoisiin katolle. Ikkunoiden tilkitseminenkin odottaa.

Tiilikattoa ja valun odottelua

2010-10-11T19:06:00.000+03:00

Lauantaina miehet saivat nostettua tiilet katolle, traktorin etukuormaajan avustuksella. Tänään maanantaina tuli kaksi miestä valmistelemaan valua. Ensimmäiset vastoinkäymisetkin sattuivat, mutta niin nohevasti tilanteet korjattiin ettei kissaa ehditty sanoa. Ammattilaiset totesivat että sisätäyttöhiekkaa puuttuu 3 senttiä, täyttö oli tehty ja tärytetty kesäkuussa eikä olla tarkistettu välillä. Soitosta paikalliseen yritykseen meni 20 minuuttia kun pihalle kipattiin hiekkakuorma, otettiin varalta vähän reilummasti, menee vaikka maanparantamiseen ensi kesänä. Hiekkakuorman tulosta meni kaksi tuntia kun laskettiin että lattiastyroxit menee tosi naftiksi, uupuukin vähän. Nappasin siltä seisomalta tytön autoon, vedin peräkärryn perään ja mietin mihin asti pitää ajella jotta saan puuttuvat styroxit. Paikallista perustuspalvelua lähestyessä tajusin että siellä pihallahan niitä on vaikka kuinka paljon. Pikainen soitto omistajalle, joka lupasi myydä pari pakettia eristettä, tästäkin reissusta selvittiin alle puolen tunnin.
Sitten tuli pyyntö että sähkömies tulisi vetämään kaapelit jo maanantain aikana jotta betoni saataisiin jo tiistaille. Sähkömiehen tulokin saatiin järjestymään päivää aiemmin ennalta sovitusta. Viimeinen mutka tuli kun valun valmistelijat olivat lähteneet, piti ihan porukalla miettiä voiko valun seinärakennetta tehdä noin. Vaihdoimme keväällä suunnitelmia tuvan lattian suhteen, halusimmekin lattialämmityksen. Toimittajan paketista poistettiin kaikki tuvan lattiaan liittyvät materiaalit. Ilmoitimme että otamme itse selvää rakenteesta. Ja niin otettiinkin, yhtä ei vaan hoksattu, ja nyt on huomispäivään aikaa miettiä ja toimia. Ikkunoiden tukipalkit ovat jäämässä valun sisään, ei tällaisesta ollut missään kuvia:-( joka paikassa oli vaan kuvia kun valua vastassa on hirsiseinä, siihen oli suunnitelmat valmiina. Noita palkkeja ei ollut yhdessäkään vaihtoehdossa mitä ollaan nähty. Nyt joko katkotaan tai suojataan niin maan perusteellisen hyvin palkin alareunat lujalevyillä, solumuoveilla tai jollain.

Yhteistyö

2010-10-05T17:55:00.001+03:00

Tänään näyttää tältä, Kontion pystyttäjillä vielä kolme päivää hommia ja Kaisla on valmis luovutettavaksi. Tänään oli tontille käyty kippaamassa myös puuttuneet ovet ja piippuharkot.
Kattomateriaaliksi valittiin tiili, jotta olisi samanhenkinen päärakennuksen kanssa. Tiiliä tuli kolme lavallista ja lauantaina on naapuri tulossa traktorin ja etukuormaajan kanssa avuksi nostelemaan ne katolle valmiiksi. Kuka ne sinne laittaa, se on vielä auki. Viikonloppuna on sellaista hässäkkää ettei silloin ehdi, menee varmaan ensi viikolla iltahommiksi, kunhan saatais vaan lapsille hoitajat.
Maanantaina aloittaa lattiantekijä, onneksi tuli sovittua että tekee eristeiden laitosta lähtien, tuleepahan ainakin tasaiset pohjatyöt. Ja minuuttiaikataululle pitäisi osata tilata sähkömies laittamaan lattialämmityskaapelit tuvan puolen betoniverkkoihin ennen kuin valu alkaa. Viikonlopun hommia olisi vielä lattiaviemärin korkojen suurinpiirtein mittailu, osat on valmiina kunhan saisi ne asettumaan kohtuullisen oikeaan korkoon. Saatetaan joutua kaivamaan hiukan sisätäytön hiekkaa pois että saadaan lyhennettyä maastatulevaa putkea. Lattiakaivon putki olikin 90mm, piti ottaa leventäjä ja vielä liitäntämuhvi niin koko hökötyksen korkeus nousi jo 35cm.

Onneksi meillä on aktiivinen kylä ja kylä täynnä yrittäjiä. Soitin yhdelle ja lupasi marraskuussa käydä tekemässä laatoitukset saunan puolelle kunhan valut ovat kuivuneet. Niin mukava ja yhteistyökykyinen:-)
Kattotiilien laittajakin löytyi, jos nyt näyttää siltä että ei millään ehditä ensi viikolla itse touhuta. Miehellä työreissua jne. Muurarin kanssakin on jo sovittu takan, piipun ja palomuurin tekemisestä. Onkohan yhteistyö aina näin kivutonta rakennusalalla, meitä ainakin on onnistanut:-)

Oranssia, keltaista

2010-09-30T21:59:00.000+03:00

Ihana tyttäreni on aina valmis salaatinhakuun kasvimaalta, "minä minä" huutaa ensimmäisenä ja juoksee jo, vaikka sukkasillaan. Syyskuun lopussa näppärät kädet noukkivat vielä loput porkkanatkin.

Hirsi hirreltä

2010-09-30T21:41:00.002+03:00

Syksyn haamuja

2010-09-21T19:56:00.000+03:00

Odotus

2010-09-21T19:55:00.000+03:00

Tervetuloa pystyttäjät kaikki valmiina:-) Kertoivat että vajaa kaksi viikkoa menee pystytykseen 2-3 miehellä.

Koti

2010-09-12T22:26:00.002+03:00

Valo

2010-09-12T22:15:00.001+03:00

Kaisla tuloillaan

2010-09-10T23:06:00.000+03:00

Enää viikko ja Kontion Kaisla piharakennuksen puutoimitus tulee tontille. Pihatyöt on jo tehty valmiiksi, jotta tervetuloa vaan hirret ja laudat, teitä on jo odotettu. Juoksevaa vettä rakennukseen ei tule, viemäriputki kunnan verkostoon on vedetty ja sähkökaapelit odottelevat sokkelin kyljessä. Rakennusmiesten työkaluja varten toivottiin lähelle 16A pistorasiaa, viime hetken varmistuksen tein viikolla ja totesin sähköpiirustuksista ettei yhdestäkään ulkorasiasta löydy niin paljon tehoja, ei edes 13A. Hetken hiki virtasi kunnes sain ajatuksen että ehkä käsistään taitavat sähkömiehet pystyisivät tekemään väliaikapistorasian juuri niihin sokkelin kylkeen vedetyille kaapeleille. Iloinen yllätys oli tänään töistä palattua, miehet olivat piipahtaneet tontilla ja pistoke odotti valmiina. Kaapeleiden toiset päätkin on saatu turvallisesti sisäkuistille, vaikkakin ulkoseinän läpi reiät poraamalla, ei muutakaan vaihtoehtoa ollut. Maanantaina tulevat miehet liittämään sähköpääkeskukseen.

Jotta puutoimitukset eivät märällä maalla makaisi, haettiin naapurista muutama peräkärryllinen lavoja, niiden päälle kuormat voi rekasta purkaa. Mökiltä saatiin vajaa 200m lankkua, vielä puuttuu 100 raakalautaa tellinkejä varten, ei voi käsittää miten niitä niin paljon tarvitaan, mutta teemme mitä ohjeissa lukee;-)
Muurarin kanssa on sovittu tuvan puolen takkamallista, tekee myös palomuurin ja piipun. Lattian tekijälläkin on viikko 40 jo allakassa ylhäällä, sovittiin että tekeekin lopulta hiekan viimeistelytasoituksista lähtien tuvan lattian lattialämmityksellä ja saunan lattian. Homma alkaa olla pulkassa. Lähti pieni painolasti sydämestä kun saatiin päätettyä että otetaan ammattilaisilta näin kokonaisvaltaiset urakat, eipähän pissi urakka kintuille ainakaan näissä isoissa asioissa, kun ei itse tarvitse säheltää ja soveltaa. Säältäsuojaan asennuksen tekee Kontion hankkimat urakoitsijat. Sen jälkeen jää etenemisvastuu ja toteutus omiin käsiin. Ja että olisin saanut vuosi sitten miehen innostuneeksi tähän urakkaan tässä vaiheessa piti luvata että kannan suurimman osan vastuusta liittyen kaikkiin sopimuksiin, urakoihin jne. Sopimus on pitänyt.

Voisi ottaa ehkä opiksi

2010-09-10T22:38:00.000+03:00

Heinäkuussa 2009 päätin säästää aikaa ja vaivaa ja luottaa intuitioon. Kellarin edustalle lapoin kivituhkaa ehkä viiden sentin kerroksen soran päälle, kivituhkaan upotin puoliksi, pyöreäreunaiset kivet. Kivien väliin harjalla levitin kuivabetonijauhetta S100 ja kastelukannulla kastelin. Kuten yläkuvasta näkyy, ei olisi intuitioon kannattanut luottaa, eikä helppoon ratkaisuun. Sössö ei kunnolla kastunut eikä sekoittunut, pinnalle tuli kevyt pintabetoni joka lopulta lohkeili ja halkeili pois. Muutama viikko sitten urakoin toisen puolen uudelleen, kaavin pinta-ainetta vähän pois ja tein maakostean betonin. Ämpärin pohjalle pari senttiä vettä, siihen kuivabetonijauhetta ja poravispilällä sekoitin massaksi, mutta tällä kertaa näköjään jätin liian paksuksi. Betoninlevityksen jälkeen kastelin alueen mutta kun sössö oli sen verran paksumpaa, vesi ei sitä näyttänyt sileyttävän tarpeeksi, vaan jäi rakeiseksi. Ensi vuonna oven vasen puoli ja jospa se sitten olisi jo ihailun arvoinen;-)

Syksyn tuntua syystöiden alla

2010-09-02T22:25:00.000+03:00

Minusta sateenkaaren pää oli varmasti tuolla pellolla, yleensä sitä ei tavoita nyt tuntui että oli jo tosi lähellä:-)
Tataren ruskanpuna on niin kuvaamattoman syvä ja täysi. Kesäkukat vaihtuivat syksyyn. Kivipolku jäi jälleen kesken, ensi kesänä on taas aika etsiä niitä parhaimpia kiviä kesäjalkojen alle.

Elokuiset rajamaisemat

2010-08-22T11:40:00.002+03:00

Hetki ennen viljan korjuuta, kohta maisemat ja värit taas muuttuvat. Ylimmän kuvan lännenheisiangervot, keskikuvan norjanangervot ja takaa pilkottavat tyrnit on istutettu 2007.